Kirjahyllyn kätköistä...
...voi löytyä monenmoista asiaa, monta unohdettua ystävää, kirjoja, jotka olet joskus laskenut sinne aikomuksenasi vielä joskus lukea ne, kirjoja, joiden pariin palaat säännöllisesti. Minultakin näitä löytyy. Se oli kenties suurin syy, mikä sai minut aloittamaan tämän blogin kirjoittamisen.
Sisältö täällä tulee olemaan jonkin verran sekalaista, odotan syntyväksi luovaa kaaosta, mutta postausten punainen lanka kulkee kirjallisuudessa, niin nuorten kuin aikuistenkin kirjoissa. Olen luonteeltani taivaanrannanmaalari, mutta samalla varsin analyyttinen - mikä luonnollisesti johtanee ainakin muutaman romaanianalyysin tekoon. Ne voi ottaa vinkkauksina; siihen tässä pitkälti pyrinkin. Kenties ajan, jolloin ihmiset ottivat käteensä kirjan kaiken muun hälyn sijaan, ei tarvitse olla mennyttä. Nykyäänhän kun se lukeminen onnistuu sieltä omalta näyttöpäätteeltäkin, jos fyysiseen niteeseen ei jostain syystä tahdo tutustua. Myös omia tekstejäni ajattelin julkaista silloin tällöin, jotta teksteihin tulisi enemmän vaihtelua, ensisijaisesti lukijan, mutta myös kirjoittajan kannalta.
Olen lukenut elämäni aikana jos jonkinmoisia kirjoja, uutuuksista klassikoihin, hyvin tunnetuista melkein unohdettuihin. Joitain niistä olen jopa kuunnellut, vaikka harvemmin eksyn äänikirjan pariin; se ei vain ole minua varten, keskittymiseni lähtee harhailemaan aivan omille teilleen, jos niin teen. Mutta jokainen tyylillään, yksikään laillisuuden piirissä oleva tapa ei ole tuomittava.
Minulle saa lähettää myös ehdotuksia, jos haluatte kuulla mielipiteeni jostakin tietystä teoksesta. Vaikka olenkin lukenut paljon, en ole lukenut kuitenkaan kaikkia maailman kirjoja, enkä tämän eliniän aikana ehdi sitä tekemäänkään. Yleisesti olen kuitenkin kaikkiruokainen kirjallisuuden suhteen, joskin tämän blogin alkuaikoina tietyistä syistä keskittynen lähinnä nuortenkirjallisuuteen. Poikkeuksiakin varmasti on.
Niin sanotusti työn alla tällä hetkellä on Stephen ja Owen Kingin Ruususen uni. Ajatus maailmasta ilman naisia on surrealistinen. En sano, että ajatus olisi miellyttävä, mutta konseptina se on äärettömän mielenkiintoinen. Olen kuitenkin huomannut, että tämä kirja vaatii lukijaltaan tietynlaisen hetken, ja näitä hetkiä minulla ei turhan usein ole ollut, siispä siitä analyysia saatte odotella vielä jonkin aikaa. Mutta se tulee kyllä.
Blogin ulkoasusta ja sen muuttumisesta en uskalla vielä sanoa tässä vaiheessa mitään. Tavallaan olen siihen tyytyväinen jo nyt; yksinkertaisuus on mielestäni kaunista, ja tehokeinona tulevaisuudessa käyttänen postauksissani kuvia. Kenties ne riittävät visuaalisen tarpeen tyydyttämiseksi. Sanokaa, jos eivät riitä, siinä vaiheessa otan jälleen yhteyden vanhaan ystävääni ja viholliseeni CSS-tiedostoon ja yritän saada yhteistyötä sovittua.
Kenties tämä ensimmäinen postaus, johdanto tulevaan, alkaa olla tässä. Kirjoista puhun epäsäännöllisen säännöllisesti. Osa teksteistä tulee olemaan vanhoja pohdintojani esimerkiksi lukioajoilta, osa tulee olemaan tuoretta tekstiä. Ja vaikka tekstit olisivatkin vanhempia, en kirjoittaisi niitä yhtään sen erilaisemmin nyt; pidän niitä henkilökohtaisesti ajattomina. Ja, jos joku nimimerkkiäni ihmettelee, se on erään oman hahmoni nimi, hahmon, joka on minulle yhtä tärkeä kuin kenties oma lapsi olisi - tuntui luontevalta valita juuri hänen nimensä käytettäväksi tässä yhteydessä.
Sisältö täällä tulee olemaan jonkin verran sekalaista, odotan syntyväksi luovaa kaaosta, mutta postausten punainen lanka kulkee kirjallisuudessa, niin nuorten kuin aikuistenkin kirjoissa. Olen luonteeltani taivaanrannanmaalari, mutta samalla varsin analyyttinen - mikä luonnollisesti johtanee ainakin muutaman romaanianalyysin tekoon. Ne voi ottaa vinkkauksina; siihen tässä pitkälti pyrinkin. Kenties ajan, jolloin ihmiset ottivat käteensä kirjan kaiken muun hälyn sijaan, ei tarvitse olla mennyttä. Nykyäänhän kun se lukeminen onnistuu sieltä omalta näyttöpäätteeltäkin, jos fyysiseen niteeseen ei jostain syystä tahdo tutustua. Myös omia tekstejäni ajattelin julkaista silloin tällöin, jotta teksteihin tulisi enemmän vaihtelua, ensisijaisesti lukijan, mutta myös kirjoittajan kannalta.
Olen lukenut elämäni aikana jos jonkinmoisia kirjoja, uutuuksista klassikoihin, hyvin tunnetuista melkein unohdettuihin. Joitain niistä olen jopa kuunnellut, vaikka harvemmin eksyn äänikirjan pariin; se ei vain ole minua varten, keskittymiseni lähtee harhailemaan aivan omille teilleen, jos niin teen. Mutta jokainen tyylillään, yksikään laillisuuden piirissä oleva tapa ei ole tuomittava.
Minulle saa lähettää myös ehdotuksia, jos haluatte kuulla mielipiteeni jostakin tietystä teoksesta. Vaikka olenkin lukenut paljon, en ole lukenut kuitenkaan kaikkia maailman kirjoja, enkä tämän eliniän aikana ehdi sitä tekemäänkään. Yleisesti olen kuitenkin kaikkiruokainen kirjallisuuden suhteen, joskin tämän blogin alkuaikoina tietyistä syistä keskittynen lähinnä nuortenkirjallisuuteen. Poikkeuksiakin varmasti on.
Niin sanotusti työn alla tällä hetkellä on Stephen ja Owen Kingin Ruususen uni. Ajatus maailmasta ilman naisia on surrealistinen. En sano, että ajatus olisi miellyttävä, mutta konseptina se on äärettömän mielenkiintoinen. Olen kuitenkin huomannut, että tämä kirja vaatii lukijaltaan tietynlaisen hetken, ja näitä hetkiä minulla ei turhan usein ole ollut, siispä siitä analyysia saatte odotella vielä jonkin aikaa. Mutta se tulee kyllä.
Blogin ulkoasusta ja sen muuttumisesta en uskalla vielä sanoa tässä vaiheessa mitään. Tavallaan olen siihen tyytyväinen jo nyt; yksinkertaisuus on mielestäni kaunista, ja tehokeinona tulevaisuudessa käyttänen postauksissani kuvia. Kenties ne riittävät visuaalisen tarpeen tyydyttämiseksi. Sanokaa, jos eivät riitä, siinä vaiheessa otan jälleen yhteyden vanhaan ystävääni ja viholliseeni CSS-tiedostoon ja yritän saada yhteistyötä sovittua.
Kenties tämä ensimmäinen postaus, johdanto tulevaan, alkaa olla tässä. Kirjoista puhun epäsäännöllisen säännöllisesti. Osa teksteistä tulee olemaan vanhoja pohdintojani esimerkiksi lukioajoilta, osa tulee olemaan tuoretta tekstiä. Ja vaikka tekstit olisivatkin vanhempia, en kirjoittaisi niitä yhtään sen erilaisemmin nyt; pidän niitä henkilökohtaisesti ajattomina. Ja, jos joku nimimerkkiäni ihmettelee, se on erään oman hahmoni nimi, hahmon, joka on minulle yhtä tärkeä kuin kenties oma lapsi olisi - tuntui luontevalta valita juuri hänen nimensä käytettäväksi tässä yhteydessä.
Kommentit
Lähetä kommentti